Selamat pagi!

Noin ne viikot vaan vierii aivan hurjaa vauhtia. Kauheaa ajatella että muutaman päivän kuluttua ois jo ensimmäinen kuukausi takana! Tällä viikolla koulu on nyt muuttanut "normaaliksi", eli päästään jo 12 pois, paitsi että muutaman viikon välein on workshoppeja ja excursioita jollon on pidempään koulua. Viime viikolla esimerkiksi värkkäiltiin palmunlehdistä jotain paikallisia koristeita..

Ollaan hommattu paikalliselle kuntosalille kortit niin voidaan käydä jumpalla ja salilla. Saa jotain rytmiä tähän elämään koulun lisäksi. On muuten aika hieno kuntosali, mm. uima-allas löytyy aurinkotuoleineen, puutarha, kahvila/ravintola, josta saa terveysruokaa... Kolmen kuukauden jäsenyydelle hintaa tuli 1 000 000 rp (n.80€).

Viime viikon perjantaina oltiin isolla porukalla Kutalla vesipuisto Waterbommissa. Siellä vierähtikin mukavasti koko aurinkoinen päivä liukumäkiä laskien ja veessä lilluen :) Voi harmi kun meistä ei ole kuvaa, kun jännitetään yhteen liukumäkeen; Isotaluksen ja Koivuniemen tyttöjen ilmeet ois ollu näkemisen arvoiset kun täristiin jonossa. Puiston hurjin liukumäki kun toimi näin: menet seisomaan sellaisen kapseliputken sisälle ja ovi suljetaan, sen jälkeen alkaa lähtölaskenta, jonka jälkeen allasi oleva lattia lähtee alta! Eli tipahdat 70km/h liukumäkeä alas. Huuuuuhh. Mirkku ei shokissaan pystynyt edes kiljumaan, mutta Hammilta taisi pieni kiljahdus irrota. Mutta ette usko sitä tunnetta mikä tuli kun oltiin selvitty kyseisestä liukumäestä. Bikinithän siinä vauhdissa meni aivan solmuun, vaan ei haitannu kun oltii nii ylpeitä itsestämme :D

Illalla sitten lähdettii käymää rantabileissä. Aivan rannan tuntumassa oli baari ja siinä vieressä ulkona oli suuri tanssilattia. Päästiinpäs pitkästä aikaa oikein "jortsaamaan"! Mahtava tunne kun voit suoraan tanssilattialta hypätä rantahiekalle ja mennä vaikka mereen pulahtamaan (oli kyllä niin isot aallot että sinne ois hukkunut jos ois mennyt räpiköimään). Maisteltiin myös vähän omia (ja toisten) piilopulloja, kun hinnat oli niin korkeat baarin puolella. Viikonlopun aikana testattiin myös paikallista transport-kyytiä, elikkä mennään yksin tai kaksin paikallisen skootterin kyytiin, joka sitten kuskaa nopeasti paikasta a paikkaan b. (Ja kyllä äidit, mentiin aina porukalla ettei kukaan yksin lähteny kenenkään paikallisen miehen kyytiin.) Hinta ei oo korkea ja kulkee huomattavasti nopeampaa kuin taksit.

Lauantaina juhlittiin meidän entisten naapureiden uuden villan tupareita ja sehän tais sitten taas lipsahtaa Bintang-merkkisen tavaran siemailuun.. Paikalle tulikin hyvin porukkaa meijän koulusta. Ilta jatkui tutun kaavan mukaan Alley Catsissa, joka on erityisesti Aussien suosima paikka, mutta josta saa erittäin hyvää sapuskaa (kuuleman mukaan, ei olla vielä maistettu) ja halpoja drinksuja. Esimerkiksi doubledouble vodka redbull maksaa 15000rp eli noin 1,5euroa, kummallista siis että me suomalaiset siellä silloin tällöin viihdymme. Sieltä liikuimme GreenBoxiin joka on huikee paikka: pienen kadun varrella on take-away kuppila josta saa tilattua mm. mohittoja (huhujen mukaan heiltä löytyy myös kotiinkuljetus!). Istumapaikkoja ei ole, joten hengailu tapahtuu juurikin siinä kadulla. Aina kun auton tai skootterin ääni kuuluu, porukka ahtautuu tiiviiseen jonoon jotta motoristit pääsevät ohi. Täältä jatkoimme iltaa Eikoniin isolla porukalla. Siellä mirkku pääsi näyttämään parhaimmat tanssimoovinsa ja kyllähän siinä hiukset pääs kastumaan hien määrästä. Kauneudesta ei ollut tietoakaan, mutta kun Partyrock ja muutama suomalainen biisi alkaa soimaan ja on kivaa niin onko sillä edes väliä?

AlleyCats

Sunnuntai luonnollisesti oli vähän sekava päivä, ja olikin mukavaa vaan lillua uima-altaalla, kuunnella musiikkia ja jutella villan muiden tyyppien kans. En tiedä johtuuko se tästä ilmastosta vai mistä, mutta täällä ei oo ollu kertaakaan paha olo dagenefterinä. Ainoastaan väsyttää ja janottaa kovasti mutta that's it. Mutta toisaalta, montako kertaa Suomessa voit viettää rapulapäivää makaamalla bikinit päällä altaalla ja pulahtamalla veteen aina kun aurinko alkaa polttelemaan liikaa?

Ja älkää huoliko, ei meidän elämä täällä oo pelkkää biletystä. Ei yhtään enempää ku Suomessakaan...

Vaikka elämä täällä maailman toisella puolen on aika ihanaa ja niin kovin erilaista kuin siellä Suomessa, niin löytyy täältä myös niitä epäkohtia.

1) korruptoituneet poliisit. Poliiseihin ei voi luottaa, ne haluaa vaan mahdollisimman paljon rahaa ja varsinkin turisteja on helppo nakittaa maksamaan sakkoa, vaikkei mitään väärää olisikaan tehny. Siksi onkin hyvä oppia indonesian kieltä jotta voi heittää tyyliin "saya mahasiswa" "olen opiskelija" ym. niin voi hyvin välttyä sakoilta. (ei olla vielä kertaakaan jouduttu maksamaan vaikka aluksi sakon suuruus voi olla jotain 30e luokkaa)

2) kulkukoirat. Aluksi niitä säälii kun ne juoksentelee rannalla tai kadulla, mutta ei enää. Osa niistä on pelottavia ja ne voi kantaa paljon eri tauteja. Kerran mirkku tuijotti yhtä koiraa liian pitkään silmiin ja alkoi sellanen haukkumisen määrä että alkoi tätäkin koiria rakastavaa tyttöä jännittää! Onneksi skootteri kulkee hyvää vauhtia nii jää koirat jälkeen.

3) jätteet ja saasteet. Täällä on paha jäteongelma kun roskille ei ole tilaa minne laittaa. Niinpä roskasäkkejä näkyy paljon kaduilla ja jokien ympärillä. Saasteita luonnollisesti tulee kun katsoo tuota liikennettä; skoottereita kun on tässä maassa enemmän kuin asukkaita, eli yli 3,5 miljoonaa.

4) ötökät. Niitä on kaiken kokoisia ja näköisiä. Isoihin torakoihin ei olla vielä törmätty mutta kaikkea muuta kyllä on näkyny.

5) tinkaaminen ja ihmisten huijaaminen. Joo, tinkaaminen kuuluu tähän kulttuuriin ja sitä täytyy harrastaa jokaisessa kaupassa jne mutta on se silti toisinaan aika raskasta alkaa väittelemään että maksaako jostakin tuotteesta 40 000 vai 50 000 rp (hintaero 0,80e). Yleensä ihmiset täällä on oikeinki auttavaisia ja ystävällisiä (paitsi poliisit ja kaupustelijat). Esimerkkinä sanottakoon, että lähdet ajamaan skootterilla kotipihaltasi ja ajat ensimmäiseen mahdolliseen seinään pahki. Skootterin omistaja juoksee kysymään kuinka sinä voit, ja vasta sen jälkeen vilkaisee skootteriaan. Vastakohtana on sitten esimerkki bensa-asemalta: skootterin tankkaaja ei nollaa mittaria vaan yrittää saada sinulta tuplahinnan rahaa. Onneksi et ole turisti vaan asunut jo hetken aikaa maassa joten osaat pysyä tiukkana ja tiedät homman nimen.

6) kerjääminen. Pieniä lapsia tulee kerjäämään jopa moottoritien liikennevaloissa, rannoista nyt puhumattakaan. Pahaltahan se tuntuu vaa katsoa pientä lasta silmiin ja sanoa "tidak tidak".

7) liikenne. Jotain aika hullua, mutta siihenkin tottuu.

8) karkit, tai se että niitä ei ole.

Vielä ois yks päivä koulua tälle viikkoa ja sit oiskin taas viikonloppu edessä :) Suunnitteilla ois lähtä käymään porukalla Gileillä. Mukavaa loppuviikkoa sinne Suomeen! <3

ps.kiitos Jerelle pe ja la kuvista, on se vaan kätevä kamera jolla voi vesipuistossakin kuvia ottaa!